Kausi korkattu – kuntosuunnistusblogi osa 2
Nyt on elämä taas yhtä – tai tarkemmin sanottuna kahta – uutta kokemusta rikkaampi: takana on kaksi suoritusta omatoimi-iltarasteilla.
Kauden avaukseen tarjoutui tilaisuus tiistaina 14.4. Haanojan Haalin maisemissa. Lievä epäusko omiin kykyihin talvitauon jälkeen sai minut ja seuralaiseni valitsemaan C-radan, vaikka B-ratakaan ei näyttänyt pahalta. Myös töistä lähtiessä päähän osunut rae- ja räntäkuuro vaikutti ratavalintaan. Sää selkeni kuitenkin illaksi niin, että rasteilla saatiin hölkätä paikoin jopa auringonpaisteessa.
Kaltaiselleni digitumpelolle ilmoittautumis- ja maksumenettely Rastilippu-palvelussa tuntui ensimmäisellä kerralla hieman monimutkaiselta. Kevyen sohlaamisen jälkeen sain kuitenkin nimeni kirjoihin ja kartan tulostetuksi. Kauden edetessä homma hoituu varmasti rutiinilla.
Ratavalinta osoittautui mainioksi. Ratamestarit Marja ja Jorma Laukkanen olivat sijoittaneet 2,2 kilometrin matkalle 13 rastia niin, että monella niistä seuraava rastilippu pilkotti jo silmään horisontissa. Onnistumisen kokemus oli siten katettu kauniisti eteen.
Liikkeellä oli samaan aikaan muitakin suunnistajia ja samoilla poluilla ja kumpareilla myös muuten vain lenkille lähteneitä ihmisiä. Turvavälien pitämisessä ei silti ollut minkäänlaisia ongelmia. Kaikki väistelivät toisiaan luontevasti – toisin kuin vaikkapa kaupoissa, joissa edelleen saattaa saada kanssaihmisen kärryistä osuman takapuoleensa.
Torstaina 16.4. Kasarminmäellä uskalsimme jo lähteä B-radalle. Esko Turkka oli mestaroinut 4,2 kilometrin mittaiselle radalle 17 lippua. Reitti risteili sekä rakennetuilla alueilla että hautausmaan takana, Hinkismäen pururadan maastossa.
Rata oli minulle helppo, koska tunnen Kasarmimäen alueen vanhastaan hyvin. Vietin lapsena ja nuorena melkein kaiken vapaa-aikani Marjoniemen Ratsastajien tallilla, joka tunnetaan nykyisin Kulttuuritallit-nimisenä. Ratsastamisen, hevosten harjaamisen ja lannan kärräämisen oheen jäi runsaasti aikaa rymytä Kasarminmäen maisemissa muuten vain. Siksi muistan alueen jokaisen tiiliseinän, kujan ja rasvamontun sijainnin hyvin ilman karttaakin. Oli suorastaan nostalgista juosta yli samojen kuoppien, joissa oli pienenä leikkinyt kavereitten kanssa piilosta.
Torstai-illan suunnistusnautintoa verotti hieman suorituksen loppupuolella alkanut sade. Toisaalta joudun myöntämään, että olin varustautunut huonosti. Jos olisin tällännyt päähäni pipon asemesta lippalakin, niin kuin seuralaiseni, sade ei olisi päässyt täplittämään rillejä häiritsevästi.
On hienoa, että seura pystyy tarjoamaan suunnistuksen harrastajille mahdollisuuden juosta rasteilla koronakurimuksesta huolimatta. Kiitos siitä!
Kahden omatoimikerran perusteella minun on silti pakko myöntää, että odotan hartaasti sitä aikaa, että iltarastit voidaan järjestää totuttuun tapaan. Osa lajin yhteisöllisyydestä jää väkisin puuttumaan nyt, kun emme voi seisoa tiiviinä parvena vaunun päädyssä tutkimassa karttoja. Huomaan kaipaavani myös jonottamista vaunun luukulla – lähtiessä raikkaana ja palattaessa rillit huurussa, kainalot vaahdossa ja lenkkarit ravassa. Kaipaan huulenheittoa eksymisestä ja kannustavia kommentteja, että joko nyt olisi aika kokeilla A-rataa.
En olisi etukäteen uskonut, mutta kaipaan myös ajanottoa ja siitä seuraavaa jännitystä: olenko tällä kertaa viimeinen vai toiseksi viimeinen?
Onneksi tilanne on väliaikainen. Kun korona on saatu kuriin, niin suunnistus kuin muukin elämä maistuu varmasti entistä paremmalta.
Irma
Kouvolalainen Irma Jäppinen on Kouvolan Suunnistajien 10-vuotisjuhlavuoden kuntosuunnistusblogisti. 58-vuotias Irma hurahti suunnistukseen yli viisikymppisenä. Sitä ennen lajeja ovat olleet ratsastus, maastohiihto ehdottomasti perinteisellä tyylillä, puulaakilentopallo, kyykkä, pyöräily 3-vaihteisella, kotitarvesammakkouinti ja hölkkä. Palkintokaapissa kiiltävät mitalit esteratsastuksen piirinmestaruudesta ja akateemisista kyykän MM-kisoista. Hyvä pohja suunnistukselle, jossa jokainen kerta on omansalainen. Tällä poikkeuksellisesti alkaneella suunnistuskaudella pääsemme lukemaan Irman ajatuksia ja kokemuksia kuntorasteista.