Nappaanko? Liikkujan viikko jatkuu lauantaina klo 13

Torstaina Liikkujan viikon polkusuunnistukset pääsivät todella vauhtiin. Kasarminmäen historiallisia kohteita oli kiertämässä lähes 30 rastiretkeläistä. Lauantaina siirrytään Nappaan. Tässä voi myös toteutua sanonta “yksi tie, kaksi asiaa”. Napassa on myös Kouvolan Sanomien iltarastit klo 14 alkaen. Polkusuunnistus sopii hyvin iltarastien verryttelyksi.

Reittikuvaus:
Lähtö Napan ABC:ltä. Muista P-kiekko!. Reitti kulkee teitä ja polkuja pitkin Napan asuinalueen sisällä. Nelosrastilta voi silmäillä Kymijokea, jonka synnyllä noin 7000 vuotta sitten saattoi olla silminnäkijöitä. Viitosrastille kuljetaan pitkin sotien aikaan rakennetun radan pohjaa. Rasti on puutavaran purkulaiturin nurkalla. Purkupaikalta purettiin puulastit Kymijokeen uitettavaksi. Uitto Kymijoessa loppui Kuusankosken ja meren välillä vuonna 1966. Kiskotkin on saman tien kääritty rullalle.

Wikipediaa ym. nettilähteitä:
”Matti Sipinpoika Napasta 1600-luvun puolivälissä alkunsa saanut asutusalue on kasvanut yli tuhannen asukkaan asutusalueeksi. Toisen tiedon mukaan Nappa on saanut nimensä Nappalin-nimisestä lautturista, joka liikennöi Kymijoella nykyisen Napan kohdalla ennen siltojen rakentamista ja Lauttarannan lauttaa.
Viimeisin jääkausi päättyi Suomessa noin 10 000 vuotta sitten. Suomi oli tuolloin lähes kokonaan veden peitossa. Jään painama maankuori alkoi hiljalleen kohota muuttaen vesien virtaussuuntia merkittävästi. Aiemmin Pohjanlahteen laskenut Päijänne kallistui Heinolan harjua kohti, joka lopulta murtui synnyttäen Kymijoen. Tuosta on aikaa noin 7000 vuotta. Periaatteessa Kymijoen syntymällä on ”silminnäkijöitä”, koska varhaisin asutus Suomeen rantautui 10000 vuotta sitten.
Kymijoen alajuoksu Pyhäjärvestä Suomenlahteen saakka oli Ruotsin ja Venäjän rajajokena Turun rauhasta (1743) Haminan rauhaan (1809) saakka. Tuona aikana käytiin mm. Kustaan sota Ruotsin ja Venäjän välillä 1788-1790. Se päättyi Värälän rauhaan. ”