Kaukaa näkee tarkemmin: KS-Gaala oli monipuolinen, idearikas ja näkyvä.

Näillä otsikon sanoilla voi kuvailla niin KS-Gaalan järjestelyparia Sari&Kaisa kuin myös koko gaalan tarjontaa. Lupasin jo kaksi viikkoa sitten gaalasta hieman yksityiskohtaisempaa raporttia, mutta piti matkustaa tänne talvilaitumille asti ennen kuin tuon edellä sanotun hoksasin.

Nyt, kun on alkamassa näillä sivuilla joulukalenterisesonki, muistelen menneitä. Vuoden2016 joulukalenterissa sanoin terveisinäni kooässäläisille näin: ”Innostava ja rento seurahenki pitää minut mukana. Hyvää seurahenkeä kannattaa vaalia ja ottaa uudetkin tulokkaat rinkeihin mukaan. Muistetaan erityisesti tasa-arvoisuus. Nuoret, vanhat, harrastajat, huiput ja kilpailijat. Pidetään kaikki mukana.”

Tämänkin vuoden gaalassa tuo toiveeni toteutui kirjaimellisesti.

Yllätysvieras, ruokailu, videoklipit vuoden toiminnasta, tietovisa, Sallan sirkus, muistamiset. Ohjelmaa siis riitti.

Joka vuosi on gaalassa putkahtanut esiin joku seuramme nuorista esittelemään osaamistaan myös muussakin kuin suunnistuksessa. Nyt taituroi Salla Vanhatalo yksipyöräisellä hämmästyttäen gaalayleisöä tempuillaan.

Sallan sirkustelua

Vuoden parhaiden julistaminen sekä palkitsemiset ovat sitten se gaalavieraiden eniten odottama hetki eikä vähiten Sari Vääräsen taidokkaiden esittelyjen ansiosta. Kaikkiin palkintoihin oli esitelty kolme ehdokasta. Tässä vain parhaiden kuvat, jotka on höystetty Sarin esittelyjen mehevimmillä kohdilla.

Vuoden naissuunnistaja:

Marja Laukkanen, tuo väärässä sarjassa juokseva gaselli. Pystyisi nöyryyttämään pääsarjan naisia mennen tullen, mutta ilmeisesti kiltteyttään pitäytyy omassa ikäsarjassaan voittaen muut kilpasiskot ruokatunnin mittaisella marginaalilla. SM-Mitaleja löytyy tämän naisen kaapista lähes yhtä paljon, kuin hänen aviomiehensä tehtävälistalta tekeillä olevia seuranhommia. (Marja Laukkanen)

Marja Laukkanen

Vuoden miessuunnistaja:

Kolmas ehdokkaamme on jo miesten ikään päässyt Arttu Lindqvist, jonka viimeisimpänä saavutuksena on Eurooppa-cupin voitto Sveitsissä. Arttu tunnetaan varmana ja sinnikkäänä taistelijana, joka on tehnyt hyvää pohjatyötä tulevia vuosia varten pitkin nuorten sarjojen. Hän ei pidä itsestään ääntä, ja nöyrästi kiiruhtaa hitaasti kohti miesten sarjojen terävintä kärkeä. (Arttu Lindqvist)

Arttu Lindqvist ja Mikko Kekki

Vuoden KS:läinen:

Toisten vuorokaudessa on enemmän tunteja kuin toisten. Siltä se ainakin vaikuttaa. Seurassamme on henkilö, joka on todistanut, että yksi henkilö pystyy hoitamaan seuran talousasiat, nuorten valmennuksen ja koordinoinnin, akatemiatreenit, hipposuunnistuskoulun, iltarastivaunun liikuttelut, hallituksen jäsenyyden ja lukuisia muita juoksevia asioita. Ja jos ei muuta keksi, niin voi kuulemma vaikka kaivaa itselleen hautakuoppaa omalle takapihalle, niin pääsee sitten siinäkin kohtaa muut helpommalla. Vierivä kivi ei sammaloidu ja siellä kuopassa on sitten aikaa lepäillä, taitavat olla tämän miehen mottoja. Ja sehän on toki meidän kaikkien etu, vai mitä Marja? (Jorma Laukkanen)

Jorma Laukkanen

Vuoden parhaat yhteiskuvassa.

Vuoden tyttösuunnistaja:

Vielä muutama vuosi sitten seurassamme oli tilanne, että naisten sarjassa ei liiemmin ollut ruuhkaa tuloslistan kärkisijoilla. Tilanteet ovat kuitenkin muuttuneet ja vähintäänkin muuttumassa. Nuorten naisten keskuudesta on noussut kolme pitkää ja vaaleaa nuorta naista, jotka ovat niittäneet menestystä ulkomaita myöten. Kaikilla näillä kolmella suunnistajattarella on kokemusta kansainvälisistä kisoista ja Suomen edustamisesta. Ja tuoreimpana saavutuksena Elisalla EM-kilpailuista hopea mitali ja Liisalla kultainen mitali. Tytöttely ei ehkä olekaan kovin kuvaava termi näistä daameista puhuttaessa, sillä näiden kultakutrien vauhdissa ei meinaa pysyä moni mieskään! (Elisa Mattila ja Liisa Peltonen)

Vuoden poikasuunnistaja:

Lauri Mattila on Mattilan urheilevan perheen nuorimmainen, joka osoitti kesällä, että myös hän on päättänyt olla ikäsarjansa paras! Lauri nappasi mestaruuden KLL:n kisoissa ja oli myös mukana Nuorten Jukolan voittoisassa joukkueessa. Kokeneempaan kaartiin kuuluvat kaksi muuta ehdokasta, Aaro ja Laurin velipoika Pyry, jotka ovat saavuttaneet menestystä nuorten sarjoissa niin henkilökohtaisilla, kuin viestimatkoillakin.  Aaro menestyi kisoissa läpi kauden, saavuttaen muun muassa SM-pitkältä matkalta kirkkaimman mitalin. (Aaro Ojala)

Vuoden joukkue:

Tiesittekö, että ei ole helppoa valita näitä kandidaatteja näihin kategorioihin? Ei siitä syystä, että niitä olisi jotenkin vaikea keksiä, vaan siitä syystä, että niitä on niin paljon. Joka kategoriaan oli tunkua, ja jos nimeäsi ei löydy listalta, saatoit silti olla tyrkyllä. Taso on tällä hetkellä kova, johan sen nähtiin vuoden tyttösuunnistajien kanssa, kun edes EM-kulta ei riittänyt voittoon!

Tänä vuonna vuoden joukkueeksi ovat ehdolla Nuorten Jukolan voittoisa joukkue, jotka kaikki tasaisen varmalla suorituksella ja muutamalla venymisellä sekä lopun jännittävällä reitinvalintaratkaisulla toivat mestaruuden seuralle. Toinen ehdokas on nuorten Tiomila-joukkue, jotka tekivät tasaiset ja hyvät suoritukset yltäen sijalle 13. Myös hiihtosuunnistuksessa KS:n värit on usein nähty palkintokorokkeella. Niin myös tänäkin vuonna. KS ei ole vielä kertaakaan jäänyt vaille mitalia parisprinttiviestissä, ja tänä vuonna mitalista huolehtivat Tuuli ja Mirka sijoittuen kolmanneksi. (NuJu-voittajajoukkue)

Vuoden suunnistusteko:

Joskus suunnistus on kuitenkin muuta, kuin paistattelua parrasvaloissa ja mitaleiden kahmimista. Sen kaiken taustalla on työmyyriä, jotka luovat puitteita ja mahdollisuuksia muille luoda omia menestystarinoitaan. Tänä keväänä koko seuran yhteinen voimanponnistus ja taidonnäyte, eli SM-keskimatka vaati työtä koko seuratasolla. Kolme henkilöä ovat kuitenkin tehneet kovan ponnistuksen, joka on alkanut jo hyvissä ajoin ennen kilpailupäivää. Ratamestarit Ossi Karvonen ja Marko Uotila sekä kartoittaja Asko Määttä ovat viettäneet pitkiä päiviä Selänpäänkankailla määränpäänään tuottaa suunnistuselämyksiä tuhansille suunnistajille. Joskus päivät sisälsivät iloisten kiljahdusten sijasta varmasti myös tuskan parahduksia (tai….) mutta ilmeisen onnistunutta työtä miehet ovat tehneet, sillä kaikki onnistui upeasti! Nämä miehet onkin syytä nostaa jalustalle, sillä onhan kyseessä kuitenkin mahdolliset Jukolan viestin ratamestarit ja kartoittaja?

Askolta haluaisin kyllä kysyä vähän täsmennystä asiaan, mikä on jo pitkään mietityttänyt: missä sitä laserkeilausta oikein voi harrastaa? Kun itse olen törmännyt vain hohtokeilaukseen…(SM-ratamestarointi Marko Uotila, Ossi Karvonen, Asko Määttä)

Vuoden erikoismaininta:

Monelle lienee tuttu sanonta borta bra men hemma bäst. Seurassamme näyttäisi kuitenkin olevan ainakin kolme henkilöä, joilla se sanonta tuntuu kuitenkin olevan toisin päin: hemma bra, men borta bäst. Tai sitten se on se rakkaus lajiin. En muista kovinkaan montaa iltarastikertaa toissa- tai viime kesältä, ettenkö olisi vaunun sisällä nähnyt herroja Kekki, Forsblom tai Sakki. Aina apuna, jos pyydät tai vaikka et pyytäisikään. Toisinaan on vaikea löytää iltarasteille järjestäjiä, mutta näitä velikultia ei tarvitse kahta kertaa käskeä tai edes pyytää. Lukemattomia tiistai- keskiviikko- ja torstai- iltoja ovat nämä kolme viettäneet vaunun penkillä asiakkaita palvellen ja seuramme eteen töitä tehden.

Pienenä mainospuheena vielä voisi todeta, että tulevana keväänä toivomme näkevämme myös uusia rohkeita iltarastien järjestäjiä. Ja kuten sanottua, itse ei tarvitse osata kaikkea ja vastuuta ei tarvitse kantaa yksin. Jo ratojen suunnittelu on iso juttu – rastien viejiä ja hakijoita löytyy kyllä. Ja todistetusti myös niitä tietokoneiden käyttäjiä ja vaunun liikuttelijoita. Tämän illan yhtenä tarkoituksena on ollut tuoda näkyväksi, että seuramme on täynnä erilaisia osaajia ja erilaisia vahvuuksia. Toisen vahvuus saattaa olla puhuminen, toisen juokseminen, kolmas on taitava ajattelija, yksi osaa ajaa yksipyöräisellä, ja joku taas sen sijaan on tosi hyvä ajamaan asioita. Jollekin asioiden visiointi sopii hyvin, kun taas toinen on hyvä niiden toteutuksessa. Ketju on kantava ja pitkä, kun siihen vaan uskaltaa luottaa.

Näille luottohenkilöille isot aplodit ja isot kiitokset! (”Iltarastivaunun asukkaat” Mikko Kekki, Lars Forsblom, Jukka Sakki)

-Asioita kertasi Heikki Kyyrönen-