FIN5:n välipäivän viettoa Turussa

Välipäivän joutoajan Orientologi on käyttänyt havaintojen tekoon ja ajatusten kokoamiseen. Ihan ensimmäisenä havaintona otsikkokuvan upea sprinttimaasto. Se löytyi Luostarinmäen Käsityöläismuseosta. Käsityöläisyhdistyksen valtuuston kokoushuoneesta havaintona malli varhaisesta KS:n logosta. Se on retroa eli 1800-lukua.

FIN5-kisaajat odottavat edelleenkin niitä mainonnassa luvattuja nopeakulkuisia avokalliomaastoja. Tässä suhteessa kisajärjestäjät kävelivät laatuansaan. Laadukkaaksi koetaan se, kun asiakaskokemus ylittää asiakkaan ennakko-odotukset. Ennakkohehkutuksella luvattiin jotain, mitä ei ole, vaikka kisat ovat erinomaisen vaativassa ja teknisessä suunnistusmaastossa. Näin monet kisaajat tuon väärän hehkutuksen vuoksi kokevat maastot pettymyksiksi.

Kisathan ovat järjestelyiltään ihan onnistuneet: järjestäjät ovat saaneet aikaan mukavan leppoisan tunnelman, tulospalvelu pelaa erinomaisesti, radoissakaan ei ainakaan helppouden vikaa, ei ole vessajonoja, ei ole jonoja ravintolaan ja niin edespäin. Pelkkien plussien lisäksi toki muutama pieni miinuskin aina toki etsimällä löytyy.

Orientologin kauhun hetket välipäivänä sattuivat suunnistuspaidan ja siinä olevan kilpailunumeron hukkaamiseen. Unohdin paitani eilen kisakeskuksen aidalle, josta Asko toi sen hotelliinsa. Lupasin sen tänään noutaa ja niin teinkin. Takki ja kisapaita käsivarrellani kävelin hotellista Eerikinkatua Stockmannille ja yks kaks havaitsin, ettei paita enää kulkenut mukanani. Jälkien kulkeminen ei tuonut paitaa takaisin. Siltä varalta, että se olisi tippunut Stockalle, jätin yhteystietoni asiakaspalveluun. Ja niinpä sieltä tuli soitto ja nyt paita taas hallussani. Mahdollisesti kolmannen kerran hukkaamista varten.

Jatkuu huomenna….