Aurinkoinen ja lämmin sää luvassa KevätSuunnistukseen

by Heikki Kyyrönen · 2.5.2016

Vielä tänään ehtii normaalihinnalla mukaan KevätSuunnistukseen. Toki mainioille kuntosuunnistusradoille pääsee kisapaikalla infoon ilmoittautumalla. Äitienpäivän iloksi Kouvolan Suunnistajat pistää parasta pöytään: tekninen suunnistusmaasto – nopeakulkuinenkin, HD50 ja vanhemmat saavat 1:7500 kartan ja suunnistettavaa ihan maaliin saakka, pääsarjoissa ykköspalkintoina 100 €:n ostokortit ja lapsille Tykkimäen rannekkeita. Mikä parasta, ennuste lupaa oivaa picnic-säätä.

Tämä on ennuste, ei tilausvahvistus:-)

Viihdyttävän suunnistustapahtuman teesit ovat edelleenkin voimassa. Siitä osoituksena pätkä ensimmäisen eli vuoden 2014 KevätSuunnistuksen nettiuutisesta :

”Kouvolan Suunnistajat oli panostanut maastoon, ratoihin, moniin yksityiskohtiin kuten GPS-seurantaa sekä kaikkiin järjestelyihin yleensäkin. Tarkoitus on kehittää vuosien mittaan seudulle vetovoimainen vuosittainen suunnistuskilpailu, jonka ykköskriteerinä tulee olemaan oikeaa metsäsuunnistusta riittävän laajassa suunnistusmaastossa.

Kommenttien perusteella avauspäivänä onnistuttiin ilmeisen mukavasti.

– Parasta, mitä Kouvolasta suunnistuskisoista olen saanut. Maasto, kartta ja radat olivat erinomaiset. Ehkä hieman helpot rastipisteet, muttei se haitannut, hehkutti jo vuosia Kouvolan seudulla asunut Rykmentin Hannu-Pekka Pukema.

– Olipa mahtavan mukavaa tämä 1:7500 kartta. Eipä tarvinnut luupin kanssa taiteilla. Suunnistaminen luonnisti vauhtia pitäen sujuvasti. Kyllä kartta, maasto ja radat muodostivat nautittavan paketin, ihasteli maalissa Pertti Välimäki, H60, Lahden Suunnistajat -37.

Upeassa aurinkoisessa keväässä, Liisa Korpelan kotipihalla iittiläisessä viljelysmaisemassa päätettiin keskimatkan kilpailu seremonialliseen palkintojenjakoon vain kaksi tuntia ensimmäisten lähtijöiden jälkeen. Runsas kannustajajoukko seurasi taputuksin H/D21A-sarjojen ja alle 14-vuotiaiden sarjojen palkintojenjakoa – miltei palkintojenjaon loppuun saakka. Tässä kohti meidän suunnistuskulttuurissamme olisi parannettavaa noin kymmenen minuutin rauhoittumisen verran.”