100 rastia

Epävirallisten laskelmien mukaan Utissa suunnistettiin kilometreissä Suomi reilusti päästä päähän yksien iltarastien aikana – linnuntietä mitaten. 100 rastin rata oli niin suosittu, että varatut 100 kpl karttoja riittivät juuri ja juuri.

Jotta homma ei olisi ollut liian helppo, suunnistajien piti piirtää osa radasta itse. Pohjana tällä osalla rataa käytettiin karttaa vuosimallia 1982.

Normaalien kompassin ja emitin lisäksi mukaan piti ottaa kaksi karttaa (A3 + A4), kolme pahvista kilpailukorttia pihti- ja liituleimauksia varten sekä yksi prikka. Lähtöpaikalla moni kuunteli annettuja ohjeita vakavalla naamalla, sillä nyt oltiin lähdössä johonkin, jota ei Suomessa ennen ole koettu.

Radan pituus oli 10,9 km. Pisin rastiväli oli noin 300m ja lyhyimmät muutaman kymmenen metriä. Rastilta lähdössä sai olla erityisen tarkkana, sillä monessa ryppäässä oli useita rastiympyröitä, eikä niiden väliin ollut mahtunut rastiväliviivoja. Utin kangas on nopeakulkuista, mutta radan länsiosassa poikettiin hiekkakuoppa-alueelle, jossa sai vaivata pohkeitaan ja aivojaan kunnolla.

Aurinko pilkahteli illalla puiden välistä ja ilma oli aavistuksen viileä. Sää oli suunnistukseen siis vallan mainio. Suunnistajat olivat tyytyväisiä tapahtumaan, sillä jokainen sai rahoilleen kylliksi vastinetta.

Suunnistaessa tulee nälkä, sillä ainakin kymmenkunta suunnistajaa nähtiin tämän jälkeen tankkaamassa Utin ABC:n Hesessä.

-Jukka Sakki