Ensin oli suo, kuokka ja Jussi.

Tunnettu romaanin aloituslause.

SM-keskimatkan keskeisten toimijoiden esittelyn voisi aloittaa analogialla:
Ensin oli supikko, ocad-läppäri ja Asko.

SM-kisan maastotyöt aloitti jo 12000 vuotta sitten mannerjäätikkö, joka sulaessaan juuttui pariksi sadaksi vuodeksi Kouvola-Lahti välille. Reunamoreenit, harjut ja supat ovat tämän geologisen vaiheen tulosta.

SM-kisan maastokartoituksen aloitti Kouvolan Suunnistajien Asko Määttä pari vuotta sitten. Työhön ovat jo aikoja sitten päässeet myös ratamestarit. Näin ehkä jääkauden sulamisvaihetta nopeammin, mutta kuitenkin vuosien työllä valmistuu toukokuun lopulla suunnistettava keskimatkan Suomen mestaruuskilpailu Kouvolan Vuohijärvellä.

Pidot supikoissa siis odottaa suunnistajia. Kouvolan Suunnistajat järjestää kattauksen.

Alla esittelemme  järjestelyjen avainhenkilöitä. Olkaapa hyvät!

-Heikki Kyyrönen, kilpailunjohtaja

 

 

17.4. Tero Ojala, lähtöjen järjestelyt 

Olen Tero Ojala, ikää 43 vuotta. Suunnistettu on noin parikymmentä vuotta. Kilpailujen järjestämisestä on
runsaasti kokemusta makkaranpaistosta kilpailunjohtajatehtäviin.

 

 

17.4. Jarkko Tynys, lähtöjen järjestelyt 

Ensimmäistä kertaa suunnistuskilpailussa 1978. Järjestelytehtävissä on matkalle mahtunut niin ratamestarointia kuin lähtöjärjestelyjä.

Tällä kertaa tiedossa onkin melko sähäkät järjestelyt, onhan lähtijöitä parhaimmillaan noin 30 pihkaniskaa yhdellä minuutilla.

 

15.4. Jyrki Hyyrynen, KevätSuunnistuksen ratamestari

– Aloitin suunnistuksen kymmenen ikäisenä Kuusankosken Urheiluseurassa paikallisten gurujen opastamana. Vuodet ovat vierineet joskus aktiivisemmin joskus hiljaisemmin, mutta aina kuitenkin mukana on pyöritty.

Karttaakin tein joskus nuorena, mutta jätin sen sitä paremmin osaaville. Yhtään Jukolan viestiä ei vielä ole vapaaehtoisesti jäänyt väliin.  Ratamestarihommat alkoivat joskus jo 14 -sarjassa, mukana isompia ja pienempiä kisoja, huipentumana Venlojen viesti 2005, kertoo KevätSuunnistuksen 2018 ratamestari Jyrki Hyyrynen, 52-vuotias matemaattisten aineiden opettaja Kouvolasta.

 

 

10.4. Jarno Kiintola, palkintovastaava 

Olen Jarno Kiintola, 43-vuotias suunnistelija Kouvolasta. Harrastuksiini kuuluu, liikunta. Toimin SM-
kisoissamme palkintojenjakojaostossa ja yritän parhaani mukaan järjestää palkinnot niiden käsiin, jotka ne
tuona päivänä ovat suorituksillaan ansainneet. Tukena on onneksi koko joukko aktiivisia avustajia, jotka
huolehtivat omista toimistani.

Itse olen suunnistanut käytännössä tämän vuosituhannen ja aloitin tosiaan harrastuksen vasta reippaasti
aikuisiällä, joten suunnistuskin on siitä hieno laji, että siihen ehtii mukaan vaikka vähän reippaamminkin
vuosirenkaita keräilleenä. Toki jos huipulle haluaa, niin työnteko on syytä aloittaa ajoissa. Omalla kohdallani
sinne pääsystä ei ole ollut vaaraa.

Muita harrastuksia itselläni ovat juoksu, hiihto, salibandy sekä pelaten, että valmentaen, metsästys,
kalastus ja satunnaisesti olen osallistunut myös rogaining-, triathlon- ja seikkailukisoihin.
Kisajärjestelyisssä suunnistuksen osalta olen toiminut moninaisissa tehtävissä mm. kilpailunjohtajana,
kuuluttajana, lähdössä lasten opastajana, tiedottajana, rastien tarkastajana yms talkootehtävissä.
Mukavassa porukassa on aina kiva tehdä hommia. Onhan noita kaikkien talkoiden äitejäkin tullut koettua…

Tervetuloa nauttimaan upeista maastoista kisoihimme! 🙂

8.4. Petri Lindqvist, kuulutus

57 vuotias kemisti, suunnistus harrastuksena 1960-luvulta asti. Suunnistuskilpailujen kuuluttaminen on ollut minun ja isäni (Antti) yhteinen harrastus 1980-luvun alusta lähtien. Minä hoidin kilpailun seurannan ja ohjasin kuulutusta, isäni puhui. 1980-luvulla oli käytössä oma Commodore 64 tietokone, mutta nykyisin tulospalveluohjelmisto tarjoaa tarpeellisen tiedon. Ensimmäinen “oma kuulutukseni” oli 1991, SM-viesti Kangasniemellä. Nykyisin kuulutan vain “oman seuran kisoissa”.

Suunnistusta seuraan aktiivisesti, mutta itse en enää kilpaile.

 

 

5.4. Terhi Harjula, ensiapuvastaava

Tehtäviini ensiapuvastaavana kuuluu organisoida ensiaputoiminnot kisaan. Meillä on seurassa erinomainen ydinporukka, jolla näitä hommia on tehty jo vuosia ja nyt isoon kisaan ollaan saatu sopivasti vahvistuksia. Tehtävämme on varautua kaikenlaisiin ongelmiin ja hätätilanteisiin. On hienoa, että voimme hyödyntää ammattitaitoamme suunnistajien hyväksi, vaikka toisaalta toivommekin, että palvelujamme ei tarvita.

Suunnistuksen pariin olen luikahtanut 90-luvun alussa hiihdon ja hiihtosuunnistuksen kautta. Opiskeluaikoina tuli muutama vuosi hiljaiseloa suunnistuksen suhteen, mutta nyt jo pidempään olen ollut aktiivinen kuntosuunnistaja. Kisaaminenkin on taas hieman alkanut houkuttelemaan… Aikoinaan kisatalkoissa painelin maalissa sitä ajanoton varanappia, mutta lääkärin hommat suunnistuskisoissa taisin aloittaa Sippu-Jukolassa 2005 ja sillä tiellä ollaan.

 

 

2.4. Eero Mattila, VIP-isäntä

Eero Mattila, VIP-isäntä. Jo nuoruudestani liikunta on aina ollut vahvasti mukana. Harrastin Tervakoskella pesäpalloa 12 vuotiaan iästä alkaen. Lajissa olin kaikkiaan mukana noin 35 vuotta pelaten junioreista ikämiehiin, puulaakeissa ja pari vuotta mestaruussarjaa. Paikkakunnat olivat Janakkala, Helsinki, Riihimäki,  Heinola ja Kouvola. Armeija-aikana menestyin hyvin suunnistuksessa. Olin muistaakseni koko RUK:n 11 paras yli tuhannen reserviupseerioppilaan joukossa. Luulin osaavani suunnistaa.

Aloitin harrastuksen Anjalankoskella vuonna 2000 Heikki Kyyrösen innoittamana. Aloin käydä aktiivisesti iltarasteilla, koska
huomasin harrastuksen olevan hyvää harjoitusta maratoneille, mutta tarvitsin oppia nykyaikaisen suunnistuksen saloihin. Suunnistus on laji, jossa oppiminen on aina läsnä. Juuri kun oletat kaiken onnistuvan, niin seuraava rasti onkin ”kömmähdyksen” paikka.

Nyt käyn säännöllisesti sekä Kouvolan Sanomien että Keskilaakson iltarasteilla. Merkittävin kokemukseni suunnistuksessa ajoittuu 2000-luvun alkuun, kun Sippurasti ja Anjalankosken kaupunki anoivat vuodelle 2005 Jukolan viestiä, olin kaupunginjohtajana yksi hakemuksen allekirjoittajista. Olen nykyään intohimoinen suunnistuksen puolesta puhuja. Liikkuminen luonnossa antaa paljon. Marja- ja sienipaikkojen löytyminen on lajin erinomainen sivutuote. Nykyaikainen tekniikka on tuonut paljon nuoria harrastajia lajiin mukaan. Kouvolan Suunnistajien perustaminen ja fuusio oli selkeä näyttö hyvässä hengessä tapahtuneesta yhteistyöstä.

 

 

31.3. Kimmo Hakanen, mediapäällikkö

Hommiini kuuluu pitää kisoihin saapuvien urheilutoimittajien uutisnälkä tyydytettynä. Itsekin olen ollut viimeiset vuodet paljon tekemisissä viestinnän ja median parissa. Kuulun KUT:n eli Kymenlaakson Urheilutoimittajien hallitukseen. Suunnistuksen parissa on harrastettu kilpaurheilua aina 1960-luvun lopulta alkaen. Mahtavia kokemuksia onkin tämän hienon lajimme parissa saatu metsien siimeksessä ja lukuisilla kisamatkoilla ympäri maailmaa. Nykyisin katson olevani kuitenkin vain kuntoilija ja innokas urheilun seuraaja.

Kaikenlaisen omankohtaisen kilpaurheilun olen jättänyt jo taakseni. Kuntoiluun liittyen aloitin uudelleen 2000-luvun alussa vanhan 80-luvun harrastukseni eli purjelautailun ja jääsurffauksen. Niiden parissa menee kaikki tuuliset päivät niin kesäisin kuin talvellakin. Olen nykyisin Kouvolan Surffareiden puheenjohtaja. Maanpuolustustyö ja -yhdistystoiminta, vanhat
moottoripyörät, ruoan laitto, kalastus sekä mökkeily kuuluu myös kiinnostukseni kohteisiin.

 

 

25.3. Jukka Tani, infon päällikkö 

Tehtäviini kuuluu vastata infon toiminnoista.

Suunnistusta harrastanut 6-vuotiaasta asti kilpailumielessä. Muutaman kerran infossa ollut hommissa kansallisissa kilpailuissa. Pääasiassa kuitenkin toiminut ratamestarina esim.  Nuorten Jukolassa, 3 x am-kilpailuissa ja joissain pienemmissä kekkereissä.

 

10.3. Sari Vääränen, muksulan vastaava

Appappap, muksulan täti puhuu! Älä koskaan anna kenenkään uskotella, että suunnistuskisoissa ei pidä olla muksulaa. Äläkä koskaan anna itsellesi aihetta ajatella, että lapsien hoitamisen ongelma on syy jättää kisat väliin! Edes Roope Salminen ei ole niin toope, että kuvittelisi, ettei KS:n järjestämissä SM-kisoissa olisi The Muksulaa! Muksulasta vastaa joukko kokeneita äiti-ihmisiä, tai ainakin kokeneita ihmisiä, tai no, vähintäänkin ihmisiä.

Muksulassa tarjolla jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua (ei kuitenkaanvarastettua) ja ehkä jotakin sinistä? Ja kuka oikein on Kääkki? Se selviää muksulassa! Muksula palvelee koko viikonlopun kenttäolosuhteissa, tarjoten tajunnanräjäyttävän elämyksen. Muksulaan tarvitsee muistaa ilmoittautua ennakkoon, muuta etukäteisvalmisteluja ei tarvita.

Terveisin The Muksulan vastaava Sari Vääränen.

 

26.2. Riikka Hillo, keittiötiimin vastaava 

Suunnistusharrastus alkoi 80-luvun alussa JRV:n Oravapolkukoulussa. Sittemmin pidin reilun kahdenkymmenen vuoden tauon. Comebackin lajin pariin tein 2014 Kouvolan Suunnistajien järjestämillä iltarasteilla. Ja sillä polulla olen edelleen. Melko nopeasti minut rekrytoitiin myös kaikenlaisiin järjesteltytehtäviin. Suunnistuskilpailuissa en ole kilpailijana tällä vuosituhannella ollut, mutta Kouvolan Suunnistajien järjestämissä kilpailuissa sitäkin moninaisemmissa hommissa yleismiesjantusesta ja kahvilanpitäjästä kilpailunjohtajaan. Koska laatukysymykset ovat erityisesti sydäntäni lähellä, toimin KS:n hallituksessa laatuvastaavana.

 

 

15.2. Noora Hyyrynen, gps-vastaava

Huolehdin seurantalaitteet pienen tiimini kanssa kaikkien asian omaisten selkään lauantain SM-karkeloissa ja huolehdimme maalissa laitteet takaisin haltuumme. Yhdessä minua viisaampien kanssa katsomme, kenelle laite laitetaan selkään, finaaleissa tietysti parhaimmille. Viime kesänä näin gps:n jaosta hyviä esimerkkejä, kun SM-kilpailuissa pääsin pääsarjassa muutamaan a-finaaliin ja sen myötä sain seurantalaitteen selkääni tallentamaan mitä kummallisimpia käyriä… Aiemmin olen kilpailuissamme pitänyt kahvilaa, paistanut ja myynyt makkaraa, huolehtinut juomarastista, juossut Huippuliigan rastivälejä TV-kameralle sekä pyörinyt lasten kassa muksulassa.

 

 

10.2. Janne Weckman, ratavalvoja, Vehkalahden Veikot

Suunnistuskärpänen puraisi jo pikkupoikana ja sen koommin olenkin touhunnut lajin parissa lähes kaikkea mahdollista. Itse kilpaileminen ei ehkä ole enää niin totista kuin nuorempana, mutta kivaa se on yhä edelleen. Kartanteko on toinen intohimo ja niitä olenkin saanut piirtää työkseni jo yli 10 vuotta.

Seurana on Vehkalahden Veikot, jossa huseeraan yleensä valmennus- ja karttapuolella. Mutta koska seuramme on myös innokas kilpailuiden järjestäjä, olen saanut toimia ratamestarina mm. Jukolassa, SM-kisoissa ja viimeisimpänä sotilaiden MM-kisoissa. Itseasiassa ensimmäinen tärkeämpi vastuutehtävä oli vuoden 1992 Jukolan rastimääritteiden teko tietokoneen avulla.

Nyt olen kuitenkin ensimmäistä kertaa valvojan roolissa. Viime vuoden SM-keskimatkalla olin kartantekijä ja läheisessä yhteistyössä ratamestareiden kanssa, joten ihan tuntemattomasta hommasta ei ole kysymys. Valvojana joudun kuitenkin tarkastelemaan muiden tekemisiä vähän eri vinkkelistä mihin olen aiemmin tottunut ja toivon oppivani itsekin taas jotain uutta siinä sivussa.

 

4.2. Tapani Koskela, kilpailunvalvoja (SM+WRE), Hämeenlinnan Suunnistajat

Oma suunnistusharrastukseni alkoi 1973 ympäri Suomen niemen järjestetyistä Kansan suunnistuksesta (nimi saattaa olla väärin, mutta kartta on tallessa) ja seuraavana vuonna kokeillen kansallisissa kilpailuissa. Tuosta hetkestä olen edustanut yhtä ja samaa seuraa, Hämeenlinnan Suunnistajia.

Monessa olen ollut mukana tuon jälkeen. Seuran johtokuntatyöskentelyä, puheenjohtajanakin, unohtamatta kilpailemista. Yksi parhaita suunnistusmuistoja on Ounasvaaran Jukolan viesti 1980, johon sain valmistautua valmentajan ohjauksessa. Toki nyt kilpailukäytössä oleva maasto tuli sekin koetuksi Jukolan viestin 1983 myötä.

Kilpailun johtajakokemusten kartuttaminen alkoi vuoden 1998 maailmancupin päätöstapahtumassa, kansallisen kilpailun johtajana. Sittemmin kokoemusta on karttunut SM-kilpailujen johtajana, suurimpana tapahtumana Fin5-2009. Ratamestarina olen ollut niin am-, kuin kansallisissa kilpailuissa sekä vuoden 2016 ryhmän 2 keskimatkan kilpailussa.TA-tehtäviin “ajauduin” vuoden 2014 Fin5:n myötä ja siitä alkaen näitä kuvioita. Työ on ollut antoisaa ja koen olevani tässä eräänlainen viestin viejä tapahtumanjärjestäjien välillä, yrittäen samalla katsoa asioita ulkopuolisen silmin, asiakasnäkökulmasta. Kouvolan Suunnistajien kanssa olen saanut toimia TA-tehtävissä vuoden 2016 Huippuliigan kilpailusta alkaen.

Kartantekoon liittyvä muistoni on ajalta, kun käytössä olivat kalvot ja aineistona ilmakuvista laaditut stereotulkinnat. Syksyllä 1984 maastossa työ hieman takkuili, en tiennyt tuolloin alueen magneettihäiriöistä, ja eväitä nauttiessani kuulin jonkin matkan päästä alarinteestä ääniä. Hirvikö se siellä rymistelee? Alkoi sitten haukahtelemaan, mistä tiesin aiheelliseksi tehdä väistöliike. Olin aiemmin kuullut karhun haukahtelevan varoitukseksi, kun tuo merkkaa reviiriään tai sillä on pentuja matkassa. Oli sitten nähty seuraavalla viikolla noin kilometrin päässä omasta havaintopaikastani, mukana kaksi pentua.

 

 

31.1. Marko Uotila, ratamestari

Tehtävänä vastata toisesta puolesta radoista. Työskentelen yrittäjänä/naprapaattina Anjalankosken Kuntopisteellä. Suunnistanut vuodesta 1976, toiminut monissa kisoissa ratamestarina ja kartantekijänä, kuten Sippu-Jukola 2005, nuorten Jukola 2013 Anjala. WRE-kokemustakin kertyi vuoden 2016 Huippuliigan ratamestaritöissä.

 

 

27.1. Ossi Karvonen, ratamestari 

Suunnistanut vuodesta 1988. Ratamestarina ensimmäiset kansalliset 1994 18- vuotiaana, jonka jälkeen lukuisia kansallisia, am-kisoja ja nuorten kisoja. Arvokilpailuissa ratamestariryhmässä ollut mukana Fin5 1996, SM-yö 2012, SM-hisut 2015, SM-pysut 2017 sekä ratavalvojana SM-pysut 2010 ja Nuorten Jukola 2013. Ensimmäinen julkaistu suunnistuskartta v. 1994, jonka jälkeen karttoja on ollut työn alla koko ajan. Viimeisimmät kartoitukset ovat käytössä osana SM-2018 harjoituspakettia.

 

 

22.1. Asko Määttä, kartantekijä 

Olen tehnyt SM-kisakartan ja huolehdin kartan painatuksen keväällä.
Suunnistuksesta tuli elämäntapa -80 luvun alussa, kun törmäsin lenkillä Iltarastipaikalle.
Kartoituksen aloitin vuosituhannen vaihteessa. Aluksi päivitin vanhentuneita karttoja Elimäellä.
Yhden kartan tein ihan peruskartan pohjalta.

Olen tehnyt kaksi SM-kisakarttaa tätä ennen: SM-yön karsinnan kartan Kuusankoskelta (2012)  ja osan SM-viestin kartasta Hämeenkyrössä (2015). Alusta alkaen olen tehnyt karttoja suoraan maastossa tietokoneella ja GPS:llä. Lähes intohimoksi on tullut kehittää kartoituksen tekniikkaa. Viimeisin hankinta on kuvauskopteri ilmakuvia varten.

 

 

 

<< paluu kilpailun SM-keskimatka 2018 etusivulle